Suomen väestö on viime vuosikymmeninä kasvanut hitaammin kuin monissa muissa Pohjoismaissa, mutta työvoimapula on kuitenkin yhä yksi keskeisimmistä taloudellisista haasteista. Vuonna 2023 yli 10 prosenttia Suomen työmarkkinoilla oli työttömyysaste, vaikka työvoimapulaa kuvaava "työvoimapulan indeksi" oli 2023 alussa jo 8,1 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että työmarkkinoilla on riittämättömästi työntekijöitä monilla aloilla, erityisesti rakennus-, kuljetus- ja terveydenhuoltoalueilla. Väestön ikääntyminen ja vähentynyt syntyvyys ovat tekijöitä, jotka vaikeuttavat pitkän tähtäimen näkymää työvoiman saatavuudelle.

Tämä tilanne on herättänyt huomiota myös alueellisella tasolla. Keski-Suomen alue, jossa sijaitsee muun muassa Jyväskylän seutu, on yksi Suomen kasvavista alueista, mutta työvoimapula on silti merkittävä ongelma. Westacen, joka on keskisuomalaisten alueiden kehittämisestä vastaava organisaatio, on viime vuosina keskittynyt alueellisen työvoiman kehittämiseen ja työllistämiseen. Sen strategia perustuu siihen, että alueellinen kehittämistoiminta on avainasemassa työvoiman saatavuuden parantamisessa.

Westacen toiminta perustuu neljään pääpilariin: työvoiman tarpeiden arviointi, toimintaympäristön kehittäminen, työllistämis- ja koulutuspalveluiden tukeminen sekä yhteistyön edistäminen eri toimijoiden kanssa. Vuonna 2022 Westacen alueellisen työvoiman kehittämisohjelman avulla on pystytty tuottamaan yli 500 uutta työpaikkaa, ja samalla on parannettu työvoiman saatavuutta monilla alueilla. Esimerkiksi Jyväskylän seudulla on ollut mahdollista tukea alueen nuorten työllistymistä ja koulutuksen yhteensopivuutta työelämän tarpeiden kanssa.

Keskisuomalaisten alueiden työvoimapulan ratkaiseminen edellyttää monipuolista lähestymistapaa. Westacen toiminta on osoittanut, että alueellinen kehittämistoiminta voi tuottaa konkreettisia tuloksia. Esimerkiksi vuonna 2023 Westacen yhteistyössä Jyväskylän seudun kanssa toteutetun "Työvoiman kehittäminen -hanke" tuotti 150 uutta työpaikkaa ja paransi työllistymismahdollisuuksia yli 300 nuorelle. Tällainen toiminta osoittaa, että alueellinen kehitys voi olla tehokas väline työvoiman saatavuuden parantamisessa.

• Keskisuomalaisten alueiden työvoimapula on noussut merkittäväksi taloudelliseksi haasteeksi, ja vuonna 2023 työvoimapulan indeksi oli 8,1 prosenttia.
• Westacen alueellisen työvoiman kehittämisohjelman avulla on tuotu yli 500 uutta työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä.
• Jyväskylän seudulla on parannettu työllistymismahdollisuuksia yli 300 nuorelle yhteistyössä Westacen kanssa toteutetun hankeen myötä vuonna 2023.
• Suomen väestön ikääntyminen ja väestönkasvun hidastuminen ovat olleet keskeisiä tekijöitä työvoimapulan syntymisessä.
• Westacen toiminta perustuu neljään pääpilariin: työvoiman tarpeiden arviointi, toimintaympäristön kehittäminen, työllistämis- ja koulutuspalveluiden tukeminen sekä yhteistyön edistäminen.
• Rakennus-, kuljetus- ja terveydenhuoltoalueilla työvoimapula on erityisen voimakasta.

Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on Westacen toiminnan keskeinen osa. Esimerkiksi yhteistyö Jyväskylän seudun kunnan kanssa on mahdollistanut alueen koulutuksen ja työelämän yhteensopivuuden parantamisen. Westacen toiminta on myös vahvistanut alueen työllistymiskykyä ja edistänyt työvoiman saatavuutta. Esimerkiksi Westacen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyö on tuottanut uusia koulutuksen ja työelämän yhteensopivuuden kehittämisohjelmia, jotka ovat auttaneet nuoria löytämään työpaikat.

Väestönkasvun ja työvoiman haasteiden ratkaiseminen edellyttää pitkän tähtäimen näkymää ja monipuolista lähestymistapaa. Westacen toiminta osoittaa, että alueellinen kehittämistoiminta voi tuottaa konkreettisia tuloksia ja edistää työvoiman saatavuutta. On tärkeää jatkaa ja vahvistaa alueellista kehittämistoimintaa, jotta työvoimapula voidaan vähentää ja työelämän haasteet voidaan ratkaista.

Lue lisää Westacen alueellisesta työvoiman kehittämisestä ja sen vaikutuksista keskisuomalaisten alueiden talouteen.